Dirty Revolution
|
|
KTK-II kantakirjaustilaisuudessa 22.03.2016 (21 + 19 + 18 + 19 = 77p.) Tavoitteena XLA, KRJL, ERJL, KERJL ja YLA VIR MVA Ch arvonimi myönnetty 22.03.2016 |
NJ-palkinnot 11.01.2016 Special Ring, BIS2, MVA-SERT 22.01.2016 Einfall, BIS4, MVA-SERT 28.03.2016 Friesenstal Lycan, BIS2, MVA-SERT |
|
© BANAMINE
Ressu, joka tunnetaan tallilla myös nimellä Hessu Hopo, ei aina hallitse pitkiä jalkojaan ja onnistuu näin telomaan kinttujaan turhankin tehokkaasti. Intoa löytyy välillä enemmän kuin taitoa, eikä ori aina malttaisi kuunnella ratsastajaa, vaan kovapäisenä täysiverisenä tykkää tehdä oman mielensä mukaan. Ressulle onkin parasta tehdä heti selväksi arvojärjestys, eikä päästää sitä missään nimessä niskan päälle
Ratsastajan tasapainon heilahduksia tai liian vahvoja apuja ori myöskään siedä, vaan vastaa joko jumittamalla, peruuttamalla tai pukittamalla. Tiivistetyt ohjeet: ole johtaja, äläkä tee virheitä jotka provosoivat oria. Eikö kuulostakin houkuttelevalta ratsulta? Noh, kyllä tämä hevonen myös palkitsee, kun sen kanssa pääsee samalle aallonpituudelle, se tekee mitä vain puolestasi. Lukemattomien itkuisten valmennusten ja hylättyjen kisasuoristen jälkeen on mahtava huomata, että pikkuhiljaa hevonen alkaa luottaa ja työskennellä sinun kanssa, eikä sinua vastaan. Parhaimmillaan Ressu on fantastisen miellyttävä ja rohkea hevonen, mutta ei kaikille.
Huolimatta siitä, että isä on entinen risulaukkahevonen, ei Ressu ole mitenkään turhan reipas. Ehkä hyväkin, että muuten haastava hevonen ei ole vielä lisäksi sähköjänis. Esteilläkään se ei ole sen reippaampi kuin mummo lumessa. Kulmissa vauhti hiipuu, esteiden päällä kuluu liikaa aikaa. Alusta asti pitää ratsastaa ETEEN, mikä on tietysti vähän hankalaa hevosella joka ei halua että siihen vaikutetaan. Voimaa tällä hevosella kyllä riittää takapäässä sen verran selviää 130cm radoista. Maastokokeessakin saa pitää huolen että oriin kanssa pääsee ajassa maalin. Muuten mitkään esteet eivät tuota ongelmia, sillä Ressu ei pelkään tai kyttää mitään. Itseasiassa maastossa Ressu on kaikista helpoin ratsastettava, se selvästi nauttii hommasta!
Ressu ei ehkä ole sellaista heppakerho matskua, mitä tulee hoitotilanteisiin. Ori tykkää jurottaa yksinään, eikä tykkää mm. pään ja mahanalusen harjaamisesta. Että elämä ei ruunikon kanssa kävisi liian helpoksi, on tämä kehittänyt itselleen myös vetopaniikin. Kuljetusauto on ainoa paikka minne sen uskaltaa sitoa kiinni, mutta muuten se särkee 100% varmuudella joko itsensä tai ympäristönsä jos sen erehtyy sitomaan kiinni sekunniksikaan.
Ratsastajan tasapainon heilahduksia tai liian vahvoja apuja ori myöskään siedä, vaan vastaa joko jumittamalla, peruuttamalla tai pukittamalla. Tiivistetyt ohjeet: ole johtaja, äläkä tee virheitä jotka provosoivat oria. Eikö kuulostakin houkuttelevalta ratsulta? Noh, kyllä tämä hevonen myös palkitsee, kun sen kanssa pääsee samalle aallonpituudelle, se tekee mitä vain puolestasi. Lukemattomien itkuisten valmennusten ja hylättyjen kisasuoristen jälkeen on mahtava huomata, että pikkuhiljaa hevonen alkaa luottaa ja työskennellä sinun kanssa, eikä sinua vastaan. Parhaimmillaan Ressu on fantastisen miellyttävä ja rohkea hevonen, mutta ei kaikille.
Huolimatta siitä, että isä on entinen risulaukkahevonen, ei Ressu ole mitenkään turhan reipas. Ehkä hyväkin, että muuten haastava hevonen ei ole vielä lisäksi sähköjänis. Esteilläkään se ei ole sen reippaampi kuin mummo lumessa. Kulmissa vauhti hiipuu, esteiden päällä kuluu liikaa aikaa. Alusta asti pitää ratsastaa ETEEN, mikä on tietysti vähän hankalaa hevosella joka ei halua että siihen vaikutetaan. Voimaa tällä hevosella kyllä riittää takapäässä sen verran selviää 130cm radoista. Maastokokeessakin saa pitää huolen että oriin kanssa pääsee ajassa maalin. Muuten mitkään esteet eivät tuota ongelmia, sillä Ressu ei pelkään tai kyttää mitään. Itseasiassa maastossa Ressu on kaikista helpoin ratsastettava, se selvästi nauttii hommasta!
Ressu ei ehkä ole sellaista heppakerho matskua, mitä tulee hoitotilanteisiin. Ori tykkää jurottaa yksinään, eikä tykkää mm. pään ja mahanalusen harjaamisesta. Että elämä ei ruunikon kanssa kävisi liian helpoksi, on tämä kehittänyt itselleen myös vetopaniikin. Kuljetusauto on ainoa paikka minne sen uskaltaa sitoa kiinni, mutta muuten se särkee 100% varmuudella joko itsensä tai ympäristönsä jos sen erehtyy sitomaan kiinni sekunniksikaan.
| i. Revolyutsiya rn, 168cm |
ii. Myatezhnik evm, rn, 165cm |
iii. Gordost' evm, rnkm, 163cm |
| iie. Prevoskhodstvo evm, rn, 165cm |
||
| ie. Iskushenieye evm, rn, 162cm |
iei. Soprotivleniye evm, rt, 162cm |
|
| iee. Zhelaniye evm, m, 161cm |
||
| e. Dirty Daydream trn, 161cm |
ei. Escapism evm, m, 163cm |
eii. Fool`s Paradise evm, rn, 161cm |
| eie. Utopium evm, m, 162cm |
||
| ee. Dirty Thirty evm, rn, 159cm |
eei. Dirty Dozen evm, rn, 160cm |
|
| eee. Vitrine Queen evm, rt, 159cm |
Päiväkirja
28.02.2016 Tarinakilpailut, KRJ
Luokka 1, Helppo B, sijoitus 27/31
Lisäät kuvan Instagramiin jossain vaiheessa kisapäivää. Suoritus: Kuvateksti sekä hashtagit. Tuomari ei ole varma minkälaisella suorituksella tässä luokassa menestyy: on sinun päätettävissäsi pyritkö valloittamaan realistisuudella vai huumorilla.
Vähän levitoitiin verkassa, kohta päästään esittämään korkeaa koulua myös tuomareille
#villiponi #truekouluratsu #KatriinanTalli
Kouluvalmennus 18.01.2016, valmentajana Janella
Päivän toisena ratsuna ciruksella oli Ressu. Annoin ratsukon verkata ihan itsenäisesti alkuun. Samalla pääsin hieman tutustumaan Ressun käytökseen ja liikkeisiin. Se vaikutti melko mukavalta ainakin omaan silmääni.
Alkuverkan jälkeen otettiin sitten käynnissä sulku- ja avotaivutuksia. Muuten meni hyvin, mutta välillä Ressu pysähtyi yht' äkkiä. Asia kuitenkin korjaantui sillä, että cirus siirsi itsensä keskelle orin selkää ja homma jatkui. Taivutuksia tehtiin molempii suuntiin käynnissä. Ennen ravia tehtiin käynnissä vielä askeleen pituuden muutoksia. Lyhentämisessä Ressu jäi hieman laahaamaan jalkojaan, mutta cirus sai orin hyvin aina takaisin kuulolle. Lisätty käynti sujui ratsukolta oikein hyvin.
Seuraavaksi otettiin vielä pari kertaa takaosakäännöksiä, vain sen takia, että näin miten se Ressulta sujui. Mitään ongelmia sen liikkeen kanssa ei ollut, joten jatkettiin eteenpäin.
Ravissa tehtiin väistöjä ja lisäämistä, molemmat sujuivat hyvin. Kokeiltiin myös peruutuksesta siirtyminen raviin. Ensimmäisellä kerralla tuli muutamia käyntiaskelia ja siirtyminen oli muutenkin hidas, joten asiaa toisettiin niin pitkään, kunnes lähtö olis säpäkkä ja suoraan raviin.
Laukassa tehtiin vastalaukkaa ensin loivalla kiemurauralla. Se oli helppoa, joten aloitettiin tekemään enemmän mutkia vastalaukassa. Pari kertaa Ressu siirtyi omia aikojaan ravailemaan, mutta ne saatiin nopeasti korjattua. Laukassa kokeiltiin myös laukanvaihtoa käynnin kautta. Ensimmäisellä kerralla Ressu luuli, että tämä loppui nyt tähän ja lässähti keskelle uraa. Hetken aikaa sen keräilemisessä meni, kunnes cirus sai laukan vaihdettua. Tätäkin toistettiin, kunnes vaihto oli tarpeeksi tarmokas ja nopea.
Molemmat alkoivat näyttämään hieman väsyneiltä laukkojen vaihtelemisen jälkeen, joten annoin ratsukon siirtyiä loppuverkkaan.
Pakkasmaasto 17.01.2016
Viikon verran oli täytynyt selviytyä -30 asteen pakkasessa, kunnes tänään mittari näytti vain reilut parikymmentä astetta. Lähes kesäkeli siis! Hevoset alkoivat olla lievästi sanottuna virtaisia kun kunnon treeniä ei näillä asteilla pidetä ja tarhausaikakin on jäänyt vain muutamaan tuntiin päivässä. Aamutallin hoidettuani otin Ressun karsinaansa varustettavaksi ja suuntasimme ihanassa auringonpaisteessa maastoon. Annoin orin kävellä vapain ohjin pihasta isommalle tielle, jossa varmuuden vuoksi otin ohjia hiukan tuntumalle, vaikka yleensä liikenne olikin vähäistä. Muutaman sadan metrin jälkeen käännyimme metsäautotielle, jossa Ressu automaattisesti vaihtoi raviin. "Oletpas sinä reipas tänään", sanoin yleensä laiskapuoleiselle ratsulleni. Tie lähti nousemaan vaaran päälle aluksi loivemmin ja lopussa jo niin jyrkästi että Ressu näki helpommaksi nostaa laukan. Annoin hevosen mennä omaa vauhtiaan, sillä mäki jarrutti sitä kuitenkin. Vaaran päällä otin orin takaisin käyntiin ja ihastelimme sieltä avautuvaa maisemaa. Puut olivat yltäpäältä huurteisia, kimallellen auringossa yhtä kauniisti kuin ruunikkoni onneton karvapeite. Lähdimme kävelemään hiljakseen mäkeä alas ja takaisin maantielle, josta jatkoimme ravissa postilaatikolle saakka. Sormet ja varpaat alkoivat olla aika jäässä ja hevonen oli saanut myös huurrekuorrutuksen. Talliin päästyämme huolsin ensin hevonen, vaikka jäätyneillä jäsenillä se olikin vähän hitaanpuoleista. Kaulakappaleellinen villaloimi päällään Ressu jäi juomaan lämmintä melassivettä ja minä lähdin sulattelemaan itseäni lähimmän patterin luokse.
Kouluvalmennus 11.11.2015
Tänään pääsimme Ressun kanssa ihan pro-tason valmennukseen, olihan valmentaja tullut Saksasta asti tänne kylmään ja piemään jumalan hylkäämään kolkkaan. Puolet ajasta olin ihan pihalla mitä pitää tehdä kun keskittymiskyky ei riittänyt yhtäaikaa ymmärtämään saksan ja englannin sekaisi termejä ja samalla pitämään huolen ettei ori vedä mistään hernettä sieraimeensa. Ressusta oli kyllä jo tullut melko mallikelpoinen hevonen ja pahimmat kapinoinnit näyttivät olevan takanapäin. Valmennuksessa teimme paljon erilaista taivutuksia, suoristuksia ja väistöjä, kaikissa askellajeissa. Ressu aivan superhyper tahmea liikkumaan ja lopulta valmentaja pyysi minua tulemaan selästä alas. En ehtinyt sanoa mitään kun mies jo nousi Ressun selkään minun katoessani hölmistyneenä vierestä. Ei siinä mitään, jos kyseesä olisi mikä tahansa muu hevonen, mutta Ressu oli todellakin niitä legendaarisia yhden ihmisen hevosia. Valmentaja ei suinkaan säikähtänyt Ressun pientä kokeilua vaan kaikkien hämmästyksesti liikkui paremmin kuin koskaan! Täysiveriseni näytti melkein kouluhevoselta! Kymmenen minuutin jälkeen sain takaisin ratsuni, joka oli loppuvalmennuksen ajan oikein miellyttävä ja eloisa ratsastettava.
Kestävyysharjoittelua 10.08.2015
Tänään oli ohjelmassa reipas maastolenkki Ressun kanssa. Varustin oriin kaikessa rauhassa; suojat, estesatula ja rintaremmimartingaali sekä meksikolaiset suitset. Talutin ratsuni pihamaalle, jossa nousin korokkeen päältä selkään ja kiristin mahavyötä parilla rei`ällä. Kävelimme noin kilometrin verran ja siirryimme kevyeen raviin. Ressu ravasi rennosti, korvat pystyssä ja katseli laiduntavia lehmiä, välittämättä niistä kuitenkaan sen enempää. Seurasin puhelimestani kuljettua matkaa, aikaa ja nopeutta ja sopivassa kohdassa siirsin Ressun käyntiin, jotta se saisi vähän hengähtää ennen laukkapätkää.
Ressu nosti laukan suoraan käynnistä ja sain vähän patistaa sitä reippaamaan tempoon. Kiisimme pitkin peltojen reunustamaa hiekkatietä, välillä vauhti kiihtyi niin kovaksi että jouduin hieman ottamaan oria kiinni, sillä tarkoitus oli tehdä kestävyys-, eikä suinkaan nopeustreeniä. Kolmen kilometrin jälkeen aloimme pikkuhiljaa hidastamaan ensin raviin ja sitten käyntiin. Ressu puuskutti hetken aikaa mutta palautui nopeasti kävellessämme kotiin päin.
Takaisin tallilla riisuin oriilta varusteet ja vein sen suoraan pesupaikalle. Pitelin herraa samalla narussa kun suihkuttelin hikiä pois. Vetäisi enimmät vedet hikiviilalla ja vein pojan takaisin laitumelle, missä jatkoi treenausta toisen täysiverisemme Urpon kanssa, laukaten edestakaisin laitumella.
Estevalmennus 15.07.2014
"Noniin koitappas nyt rauhoittaa tilanne", valmentajani Anette huusi kun Ressu päätti jälleen kerran ottaa ohjat omiin käsiinsä. "Ettehän te ikinä pääse ristikostakaan yli tuolla tavalla", Anette jatkoi. Maneesissa oli yksi ainut pysty este, alle metrin korkuinen, mutta Ressun selässä se tuntui vähintään Mount Everestiltä. Yritin rauhoittaa aluksi itseäni, hengitä sisään, hengitä ulos. "Soo.. ei tarvitse riehua", juttelin oriille ja käänsin sen esteelle. Kaikki sujui hyvin kunnes luulin Ressun kieltävän ja käytin pohjetta. Sitten helvetti pääsi irti. Pukkisarjan seurauksena pääsin taas tekemään analyysiä pohjahiekan koostumuksesta.
Hevonen käveli tyynen rauhallisesti maneesin ovelle ja katsoi sen näköisenä, että eikös tämä ollut jo tässä. Anette ei onneksi antanut minun luovuttaa, vaan käski tulla esteen uudestaan ja olla tekemättä mitään, vaikka hevonen tekisi mitä. Tekemättä mitään? Eihän se silloin varsinkaan hyppää, ajattelin, mutta toisaalta eihän tässä enää muuta vaihtoehtoa alkanut olla. Voi sitä onnistumisen tunnetta, kun Ressu hyppäsi esteen (ja pukitti sen jälkeen kun ylävartaloni horjahti). Hymyilin koko loppuverryttelyn ajan kuin naantalin aurinko ja olin varma, että tästä hevosesta tulee vielä huippu.
Alku 01.07.2014
Nousin ylös ja puhdistin vaatteitani hiekasta. "Minä otan tämän", sanoin. Olin saapunut Lounais-Englantiin, Littlenessiin, jonka kentällä seisoi ruunikko täysiveriori Dirty Revolution. Olin tullut koeratsastamaan hevosta, sillä olin kiinnostunut siitä heti kun kuulin astutuksesta. Nyt ori oli 3-vuotias ja sisäänratsastettu. "Hienoa", kasvattaja sanoi ja lähdimme sisälle tekemään kauppakirjoja hevosenhoitajan viedessä oriin takaisin talliin. Viikon päästä hevonen pääsi aloittamaan matkansa kohti Suomea.
Luokka 1, Helppo B, sijoitus 27/31
Lisäät kuvan Instagramiin jossain vaiheessa kisapäivää. Suoritus: Kuvateksti sekä hashtagit. Tuomari ei ole varma minkälaisella suorituksella tässä luokassa menestyy: on sinun päätettävissäsi pyritkö valloittamaan realistisuudella vai huumorilla.
Vähän levitoitiin verkassa, kohta päästään esittämään korkeaa koulua myös tuomareille
#villiponi #truekouluratsu #KatriinanTalli
Kouluvalmennus 18.01.2016, valmentajana Janella
Päivän toisena ratsuna ciruksella oli Ressu. Annoin ratsukon verkata ihan itsenäisesti alkuun. Samalla pääsin hieman tutustumaan Ressun käytökseen ja liikkeisiin. Se vaikutti melko mukavalta ainakin omaan silmääni.
Alkuverkan jälkeen otettiin sitten käynnissä sulku- ja avotaivutuksia. Muuten meni hyvin, mutta välillä Ressu pysähtyi yht' äkkiä. Asia kuitenkin korjaantui sillä, että cirus siirsi itsensä keskelle orin selkää ja homma jatkui. Taivutuksia tehtiin molempii suuntiin käynnissä. Ennen ravia tehtiin käynnissä vielä askeleen pituuden muutoksia. Lyhentämisessä Ressu jäi hieman laahaamaan jalkojaan, mutta cirus sai orin hyvin aina takaisin kuulolle. Lisätty käynti sujui ratsukolta oikein hyvin.
Seuraavaksi otettiin vielä pari kertaa takaosakäännöksiä, vain sen takia, että näin miten se Ressulta sujui. Mitään ongelmia sen liikkeen kanssa ei ollut, joten jatkettiin eteenpäin.
Ravissa tehtiin väistöjä ja lisäämistä, molemmat sujuivat hyvin. Kokeiltiin myös peruutuksesta siirtyminen raviin. Ensimmäisellä kerralla tuli muutamia käyntiaskelia ja siirtyminen oli muutenkin hidas, joten asiaa toisettiin niin pitkään, kunnes lähtö olis säpäkkä ja suoraan raviin.
Laukassa tehtiin vastalaukkaa ensin loivalla kiemurauralla. Se oli helppoa, joten aloitettiin tekemään enemmän mutkia vastalaukassa. Pari kertaa Ressu siirtyi omia aikojaan ravailemaan, mutta ne saatiin nopeasti korjattua. Laukassa kokeiltiin myös laukanvaihtoa käynnin kautta. Ensimmäisellä kerralla Ressu luuli, että tämä loppui nyt tähän ja lässähti keskelle uraa. Hetken aikaa sen keräilemisessä meni, kunnes cirus sai laukan vaihdettua. Tätäkin toistettiin, kunnes vaihto oli tarpeeksi tarmokas ja nopea.
Molemmat alkoivat näyttämään hieman väsyneiltä laukkojen vaihtelemisen jälkeen, joten annoin ratsukon siirtyiä loppuverkkaan.
Pakkasmaasto 17.01.2016
Viikon verran oli täytynyt selviytyä -30 asteen pakkasessa, kunnes tänään mittari näytti vain reilut parikymmentä astetta. Lähes kesäkeli siis! Hevoset alkoivat olla lievästi sanottuna virtaisia kun kunnon treeniä ei näillä asteilla pidetä ja tarhausaikakin on jäänyt vain muutamaan tuntiin päivässä. Aamutallin hoidettuani otin Ressun karsinaansa varustettavaksi ja suuntasimme ihanassa auringonpaisteessa maastoon. Annoin orin kävellä vapain ohjin pihasta isommalle tielle, jossa varmuuden vuoksi otin ohjia hiukan tuntumalle, vaikka yleensä liikenne olikin vähäistä. Muutaman sadan metrin jälkeen käännyimme metsäautotielle, jossa Ressu automaattisesti vaihtoi raviin. "Oletpas sinä reipas tänään", sanoin yleensä laiskapuoleiselle ratsulleni. Tie lähti nousemaan vaaran päälle aluksi loivemmin ja lopussa jo niin jyrkästi että Ressu näki helpommaksi nostaa laukan. Annoin hevosen mennä omaa vauhtiaan, sillä mäki jarrutti sitä kuitenkin. Vaaran päällä otin orin takaisin käyntiin ja ihastelimme sieltä avautuvaa maisemaa. Puut olivat yltäpäältä huurteisia, kimallellen auringossa yhtä kauniisti kuin ruunikkoni onneton karvapeite. Lähdimme kävelemään hiljakseen mäkeä alas ja takaisin maantielle, josta jatkoimme ravissa postilaatikolle saakka. Sormet ja varpaat alkoivat olla aika jäässä ja hevonen oli saanut myös huurrekuorrutuksen. Talliin päästyämme huolsin ensin hevonen, vaikka jäätyneillä jäsenillä se olikin vähän hitaanpuoleista. Kaulakappaleellinen villaloimi päällään Ressu jäi juomaan lämmintä melassivettä ja minä lähdin sulattelemaan itseäni lähimmän patterin luokse.
Kouluvalmennus 11.11.2015
Tänään pääsimme Ressun kanssa ihan pro-tason valmennukseen, olihan valmentaja tullut Saksasta asti tänne kylmään ja piemään jumalan hylkäämään kolkkaan. Puolet ajasta olin ihan pihalla mitä pitää tehdä kun keskittymiskyky ei riittänyt yhtäaikaa ymmärtämään saksan ja englannin sekaisi termejä ja samalla pitämään huolen ettei ori vedä mistään hernettä sieraimeensa. Ressusta oli kyllä jo tullut melko mallikelpoinen hevonen ja pahimmat kapinoinnit näyttivät olevan takanapäin. Valmennuksessa teimme paljon erilaista taivutuksia, suoristuksia ja väistöjä, kaikissa askellajeissa. Ressu aivan superhyper tahmea liikkumaan ja lopulta valmentaja pyysi minua tulemaan selästä alas. En ehtinyt sanoa mitään kun mies jo nousi Ressun selkään minun katoessani hölmistyneenä vierestä. Ei siinä mitään, jos kyseesä olisi mikä tahansa muu hevonen, mutta Ressu oli todellakin niitä legendaarisia yhden ihmisen hevosia. Valmentaja ei suinkaan säikähtänyt Ressun pientä kokeilua vaan kaikkien hämmästyksesti liikkui paremmin kuin koskaan! Täysiveriseni näytti melkein kouluhevoselta! Kymmenen minuutin jälkeen sain takaisin ratsuni, joka oli loppuvalmennuksen ajan oikein miellyttävä ja eloisa ratsastettava.
Kestävyysharjoittelua 10.08.2015
Tänään oli ohjelmassa reipas maastolenkki Ressun kanssa. Varustin oriin kaikessa rauhassa; suojat, estesatula ja rintaremmimartingaali sekä meksikolaiset suitset. Talutin ratsuni pihamaalle, jossa nousin korokkeen päältä selkään ja kiristin mahavyötä parilla rei`ällä. Kävelimme noin kilometrin verran ja siirryimme kevyeen raviin. Ressu ravasi rennosti, korvat pystyssä ja katseli laiduntavia lehmiä, välittämättä niistä kuitenkaan sen enempää. Seurasin puhelimestani kuljettua matkaa, aikaa ja nopeutta ja sopivassa kohdassa siirsin Ressun käyntiin, jotta se saisi vähän hengähtää ennen laukkapätkää.
Ressu nosti laukan suoraan käynnistä ja sain vähän patistaa sitä reippaamaan tempoon. Kiisimme pitkin peltojen reunustamaa hiekkatietä, välillä vauhti kiihtyi niin kovaksi että jouduin hieman ottamaan oria kiinni, sillä tarkoitus oli tehdä kestävyys-, eikä suinkaan nopeustreeniä. Kolmen kilometrin jälkeen aloimme pikkuhiljaa hidastamaan ensin raviin ja sitten käyntiin. Ressu puuskutti hetken aikaa mutta palautui nopeasti kävellessämme kotiin päin.
Takaisin tallilla riisuin oriilta varusteet ja vein sen suoraan pesupaikalle. Pitelin herraa samalla narussa kun suihkuttelin hikiä pois. Vetäisi enimmät vedet hikiviilalla ja vein pojan takaisin laitumelle, missä jatkoi treenausta toisen täysiverisemme Urpon kanssa, laukaten edestakaisin laitumella.
Estevalmennus 15.07.2014
"Noniin koitappas nyt rauhoittaa tilanne", valmentajani Anette huusi kun Ressu päätti jälleen kerran ottaa ohjat omiin käsiinsä. "Ettehän te ikinä pääse ristikostakaan yli tuolla tavalla", Anette jatkoi. Maneesissa oli yksi ainut pysty este, alle metrin korkuinen, mutta Ressun selässä se tuntui vähintään Mount Everestiltä. Yritin rauhoittaa aluksi itseäni, hengitä sisään, hengitä ulos. "Soo.. ei tarvitse riehua", juttelin oriille ja käänsin sen esteelle. Kaikki sujui hyvin kunnes luulin Ressun kieltävän ja käytin pohjetta. Sitten helvetti pääsi irti. Pukkisarjan seurauksena pääsin taas tekemään analyysiä pohjahiekan koostumuksesta.
Hevonen käveli tyynen rauhallisesti maneesin ovelle ja katsoi sen näköisenä, että eikös tämä ollut jo tässä. Anette ei onneksi antanut minun luovuttaa, vaan käski tulla esteen uudestaan ja olla tekemättä mitään, vaikka hevonen tekisi mitä. Tekemättä mitään? Eihän se silloin varsinkaan hyppää, ajattelin, mutta toisaalta eihän tässä enää muuta vaihtoehtoa alkanut olla. Voi sitä onnistumisen tunnetta, kun Ressu hyppäsi esteen (ja pukitti sen jälkeen kun ylävartaloni horjahti). Hymyilin koko loppuverryttelyn ajan kuin naantalin aurinko ja olin varma, että tästä hevosesta tulee vielä huippu.
Alku 01.07.2014
Nousin ylös ja puhdistin vaatteitani hiekasta. "Minä otan tämän", sanoin. Olin saapunut Lounais-Englantiin, Littlenessiin, jonka kentällä seisoi ruunikko täysiveriori Dirty Revolution. Olin tullut koeratsastamaan hevosta, sillä olin kiinnostunut siitä heti kun kuulin astutuksesta. Nyt ori oli 3-vuotias ja sisäänratsastettu. "Hienoa", kasvattaja sanoi ja lähdimme sisälle tekemään kauppakirjoja hevosenhoitajan viedessä oriin takaisin talliin. Viikon päästä hevonen pääsi aloittamaan matkansa kohti Suomea.
Kilpailukalenteri
|
KRJ - 49 sijoitusta
20.03.2016 - kutsu - Helppo A - 4/30 17.03.2016 - kutsu - Helppo A - 1/30 07.03.2016 - kutsu - Helppo A - 3/30 05.03.2016 - kutsu - Helppo A - 3/30 29.02.2016 - kutsu - Helppo A - 4/40 25.02.2016 - kutsu - Helppo A - 1/40 23.02.2016 - kutsu - Helppo A - 4/30 22.02.2016 - kutsu - Helppo A - 3/30 20.02.2016 - kutsu - Helppo A - 5/30 19.02.2016 - kutsu - Helppo A - 1/30 18.02.2016 - kutsu - Helppo A - 5/30 18.02.2016 - kutsu - Helppo A - 3/30 18.02.2016 - kutsu - Helppo A - 3/30 17.02.2016 - kutsu - Helppo A - 5/30 15.02.2016 - kutsu - Helppo A - 3/30 15.02.2016 - kutsu - Helppo A - 4/30 15.02.2016 - kutsu - Helppo A - 2/30 15.02.2016 - kutsu - Helppo A - 3/30 14.02.2016 - kutsu - Helppo A - 3/40 14.02.2016 - kutsu - Helppo A - 3/30 14.02.2016 - kutsu - Helppo A - 4/30 13.02.2016 - kutsu - Helppo A - 5/30 10.02.2016 - kutsu - Helppo A - 2/40 10.02.2016 - kutsu - Helppo A - 4/60 09.02.2016 - kutsu - Helppo A - 4/40 08.02.2016 - kutsu - Helppo A - 1/40 07.02.2016 - kutsu - Helppo A - 1/60 05.02.2016 - kutsu - Helppo A - 4/30 02.02.2016 - kutsu - Helppo A - 3/30 02.02.2016 - kutsu - Helppo A - 5/30 31.02.2016 - kutsu - Helppo A - 8/70 30.01.2016 - kutsu - Helppo A - 2/40 29.01.2016 - kutsu - Helppo A - 3/40 27.01.2016 - kutsu - Helppo A - 7/60 27.01.2016 - kutsu - Helppo A - 2/40 26.01.2016 - kutsu - Helppo A - 1/40 22.01.2016 - kutsu - Helppo A - 4/40 21.01.2016 - kutsu - Helppo A - 2/40 21.01.2016 - kutsu - Helppo A - 3/40 20.01.2016 - kutsu - Helppo A - 1/30 19.01.2016 - kutsu - Helppo A - 1/30 09.11.2014 - kutsu - Helppo A - 1/40 06.11.2014 - kutsu - Helppo A - 4/40 20.08.2014 - kutsu - Helppo A - 2/30 19.08.2014 - kutsu - Helppo A - 1/30 18.08.2014 - kutsu - Helppo A - 2/40 16.08.2014 - kutsu - Helppo A - 5/30 14.08.2014 - kutsu - Helppo A - 1/40 09.08.2014 - kutsu - Helppo A - 1/40 |
ERJ - 51 sijoitusta
28.03.2016 - kutsu - 120cm - 5/30 26.03.2016 - kutsu - 120cm - 4/30 25.03.2016 - kutsu - 120cm - 2/30 24.03.2016 - kutsu - 120cm - 3/30 23.03.2016 - kutsu - 120cm - 3/30 23.03.2016 - kutsu - 120cm - 2/30 23.03.2016 - kutsu - 120cm - 2/30 22.03.2016 - kutsu - 120cm - 2/30 21.03.2016 - kutsu - 120cm - 4/30 18.03.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 17.03.2016 - kutsu - 120cm - 3/30 16.03.2016 - kutsu - 130cm - 3/29 16.03.2016 - kutsu - 120cm - 3/50 12.03.2016 - kutsu - 130cm - 5/29 09.03.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 29.02.2016 - kutsu - 120cm - 3/109 - ERJ-CUP 29.02.2016 - kutsu - 130cm - 4/21 24.02.2016 - kutsu - 120cm - 3/30 23.02.2016 - kutsu - 120cm - 2/30 19.02.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 18.02.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 18.02.2016 - kutsu - 120cm - 3/30 17.02.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 17.02.2016 - kutsu - 130cm - 1/30 16.02.2016 - kutsu - 120cm - 2/30 16.02.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 15.02.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 15.02.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 14.02.2016 - kutsu - 120cm - 3/40 14.02.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 12.02.2016 - kutsu - 120cm - 2/30 11.02.2016 - kutsu - 120cm - 2/50 10.02.2016 - kutsu - 120cm - 4/50 10.02.2016 - kutsu - 120cm - 4/40 09.02.2016 - kutsu - 120cm - 2/40 05.02.2016 - kutsu - 120cm - 6/40 04.02.2016 - kutsu - 120cm - 1/30 27.01.2016 - kutsu - 130cm - 2/57 26.01.2016 - kutsu - 130cm - 5/66 26.01.2016 - kutsu - 130cm - 5/30 25.01.2016 - kutsu - 120cm - 4/92 24.01.2016 - kutsu - 130cm - 7/57 23.01.2016 - kutsu - 130cm - 5/30 21.01.2016 - kutsu - 130cm - 3/57 12.11.2014 - kutsu - 120cm - 2/30 10.11.2014 - kutsu - 120cm - 3/30 09.11.2014 - kutsu - 120cm - 5/30 05.11.2014 - kutsu - 120cm - 4/30 28.08.2014 - Bairdon -130cm - 6/40 20.08.2014 - Bairdon - 130cm - 5/40 20.07.2014 - Breawa - 130cm - 3/42 |
KERJ - 31 sijoitusta
16.04.2016 - kutsu - CIC1 - 4/30 06.04.2016 - kutsu - CIC1 - 1/40 03.04.2016 - kutsu - CIC1 - 3/40 02.04.2016 - kutsu - CIC1 - 4/40 01.04.2016 - kutsu - CIC1 - 4/40 30.03.2016 - kutsu - CIC2 - 4/22 25.03.2016 - kutsu - CIC2 - 2/22 21.03.2016 - kutsu - CIC2 - 1/22 19.03.2016 - kutsu - CIC1 - 1/30 09.03.2016 - kutsu - CIC2 - 5/30 08.03.2016 - kutsu - CIC2 - 1/30 01.03.2016 - kutsu - CIC2 - 2/30 27.02.2016 - kutsu - CIC2 - 5/37 25.02.2016 - kutsu - CIC2 - 2/37 21.02.2016 - kutsu - CIC2 - 3/37 18.02.2016 - kutsu - CIC1 - 6/40 17.02.2016 - kutsu - CIC1 - 1/40 16.02.2016 - kutsu - CIC1 - 6/40 11.02.2016 - kutsu - CIC2 - 5/40 10.02.2016 - kutsu - CIC2 - 1/40 06.02.2016 - kutsu - CIC2 - 4/30 01.02.2016 - kutsu - CIC2 - 3/26 31.01.2016 - kutsu - CIC2 - 4/26 30.01.2016 - kutsu - CIC2 - 3/26 28.01.2016 - kutsu - CIC2 - 4/30 27.01.2016 - kutsu - CIC2 - 2/34 25.01.2016 - kutsu - CIC2 - 5/30 20.01.2016 - kutsu - CIC2 - 4/25 16.01.2016 - kutsu - CIC2 - 2/25 13.01.2016 - kutsu - CIC2 - 4/25 22.12.2014 - kutsu - CIC2 - 5/50 |
Virtuaalihevonen
